Joonas Könttä KAIKKI YHDESSÄ KÖNTÄSSÄ.

Kaikki blogit puheenaiheesta Budjetti

SAK esittää velan oton lopettamista / kannatan!

https://www.talouselama.fi/uutiset/ei-ole-kivaa-mutta-valttamatonta-sak-...

Ennen kuin kukaan keskusta-oikeistolainenkaan tuomitsee SAK:n kannanoton, kannattaa miettiä:

- Velan oton lopettaminen on hyvä tavoite, se on aivan elintärkeä.

- Keinotkin verotuksen suhteen ovat aika lailla yhteiskuntarauhaa ylläpitäviä, sosiaalisesti oikeudenmukaisia [ja esim Sinisille sopivia] -otetaan suurituloisilta ja pääomatuloista. Myös työnteon motivaatiota ylläpitäviä.

Kokoomuksen vaalibudjetti

Oikeistolaisen politiikan ytimestä löytyy aina jonkinlainen (epä)pyhä kolminaisuus.

Yhdessä kulmassa ovat julkisten menojen leikkaukset, jotta palkka- ja (aivan erityisesti) pääomaveroja voidaan alentaa. Toisaalta on valtion omaisuuden yksityistäminen ja kolmanneksi tavallisten ihmisten suojaksi tehtyjen sääntöjen purkaminen.

Hesari esittää 1,7 miljardin muutosta budjettiin

Päivän pääuutinen 10.8.2018:

Helsingin Sanomien pääkirjoitus esittää 1,7 miljardin edestä muutosta budjettiin.

"NYT olisi aika päästä irti velanotosta".

Niin, miten se voi toteutua: Tekemällä 1,7 miljardin edestä säästöjä tai lisäämällä veroja. Ei velanotosta muulla keinolla pääse eroon. Kannatan!

Helsingin Sanomien otsikko oli (verkkolehden versio):"Valtion budjetti ei varaudu tulevaan niin kuin se voisi."

Kokoomuslainen kaupunkibudjetti

Tänään valtiovarainministeri Petteri Orpo julkaisi ministeriön esityksin valtion ensi vuoden talousarvioksi. Ja huonohan se oli, kerron tässä miksi. Aineistona käytän lähinnä YLEn uutisointia.

Tässä YLEn erittelemät budjettiesityksen suurimmat muutokset:

Aloitteita budjettiriiheen: pääomatulovero 36 %:iin ja indeksijäädytyksen purku

 

ALOITTEET BUDJETTIRIIHEEN (olen esittänyt näitä Sinisen Tulevaisuuden aloitteiksi):

  • 1) Indeksikorotusten jäädytyksen purku perusturvaetuuksien, kuten kansaneläke, osalta. 
  • 2) Pääomatulovero 36 %:iin, kun pääomatulo ylittää 30.000 euroa.

Nykyisin prosentti on 34 %.

Perustelut:

1) Tämä oli Sinisten ehdotus jo ennen kehysriihtä. Hintalappu lienee luokkaa 50 miljoonaa euroa (jokin osa 195 miljoonasta, joka oli koko jäädytyksen aikaansaama säästö).

Promillepeliä ja poliisitoimintaa

Sisäministeri Kai Mykkänen otti HS:n mielipidekirjoituksessaan (7.4) kantaa reservipoliisia koskevaan kysymykseen. Julkisen keskustelun perusteella on saattanut syntyä käsitys siitä, että Suomen Poliisijärjestöjen Liitto (SPJL) vastustaisi kategorisesti kaikkia poliisiin tehtäviä uudistuksia. Näin ei tietenkään ole. Haluamme kuitenkin nostaa julkiseen keskusteluun kaikki sellaiset hankkeet, joiden yhteydessä poliisille kuuluvia oikeuksia ja velvollisuuksia siirretään kokonaan tai osittain koulutetun, virkavalan vannoneen ammattikunnan ulkopuolelle.

EU:n rakennerahastot...

... ja suomalainen poliittinen

keskustelukulttuuri

 

Joskus tämä tuntuu epätoivoiselta: tässä yrittää parhaansa mukaan avata keskustelua jostain – itse asiassa – aika tärkeästä rakenteellisesta EU-ongelmasta ja välittömästi tulee korville joku instituutioiden etujen vartija. Tässä mielessä Markku Markkula kulkee vanhaa polkua.

 

Brexit ja EU-budjetti

Britannian todennäköisen EU-eroamisen budjettiseuraamuksia koskevassa julkisessa väittelyssä on kummallisia piirteitä. Niin myös EU:n seuraavaa rahoituskehystä koskevassa julkisessa väittelyssä, ja nämä kaksi asiaahan ovat sidoksissa toisiinsa, koska brittien ero, jos se tapahtuu tämänhetkisten tietojen mukaisesti, astuu voimaan täysimääräisenä juuri silloin kun seuraava budjettikehyskin astuu voimaan.

Tänä vuonna valtio lainaa 18 miljardia.

 

Ennätysmäärä valtionvelkaa tänä vuonna

Tänä vuonna valtio hakee markkinoilta 18 miljardia euroa valtionvelkaa.  Siitä valtaosa, noin 15 miljardia euroa, menee vanhojen lainojen kuoletuksiin.

Valtion uusin laina: 

Koko: 3 miljardia euroa

Liikkeeseenlaskupäivä: 6.2.2018

Arvopäivä: 13.2.2018

Eräpäivä: 15.4.2034

Kuponkikorko: 1,125 %

Hinta: 98,456

Tuotto: 1,231 %

 

Suomi saa edelleen lainaa ennätyshalvalla. 

 

Miksi joululahjarahaa ei saisi antaa köyhille?

Johannes Virolainen valtiovarainministerinä 1970-luvun alussa keksi ns. joululahjarahat. Ne ovat tietty summa, jonka hallituspuolueiden eduskuntaryhmät jakavat päättämiinsä kohteisiin budjettikäsittelyn loppuvaiheessa. 

 

Vuoden 2015 syksyllä leikkasimme valtion menoja voimakkaasti.  Ne koskivat kipeästi vähävaraisia. Työttömyys oli korkealla. Köyhyys lisääntyi ja ruokajonot olivat pitkiä. 

 

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä