*

Joonas Könttä KAIKKI YHDESSÄ KÖNTÄSSÄ.

Pohjola

Lisätään pohjoismaista yhteistyötä

Kylmän sodan jälkeisessä Euroopassa koettu rauhallisempi jakso on päättynyt. Venäjän toimet Ukrainassa, pakolaiskriisi, talouskriisi ja EU:n kriisi koettelevat mannertamme. ”Kriisi” kuvastaa hyvin tämän päivän Eurooppaa. Eurooppalainen yhdentyminen on toistaiseksi hidastunut.

Pohjola EU:n malliksi Brexitin jälkeen

# Britannian EU-ero äänestettiin osin valheellisin perustein. Populistipropagandaa helpotti se, että EU on luonteeltaan enemmän eliitin kuin tavallisen kansan suosikki.

   EU:n jäsenkuntaa laajennettaessa vallalla on ollut perusteetonta optimismia. Jäseniksi pääsivät suomalaisen laajentumiskomissaarin Olli Rehnin (kesk.) kaudella aivan ennen aikojaan Romania ja Bulgaria, jotka eivät ole pystyneet kotouttamaan romaniväestöään 500 vuodessa.

Totta kai meitä vakoillaan!

# Suomen ulko- ja puolustuspoliittinen asema on erikoinen ja ainutlaatuinen. Kun ottaa eteensä kartan ja alkaa tarkastella tilannetta, selviää se hätkähdyttävä seikka, että Suomella on Euroopan maista ylivoimaisesti pisin raja Venäjän kansa. Seuraavaksi pisin se on Ukrainalla ja Valko-Venäjällä.

   EU-maista vain Suomella, Virolla ja Latvialla on yhteinen raja Venäjän kanssa.

   Euroopan Nato-maista Virolla, Latvialla ja Norjalla on yhteinen raja Venäjän kanssa.

"Vaarallinen naapuri"

Suomalainen huippudiplomaatti Max Jakobson käytti joskus kylmän sodan kaudella vahvaa retoriikkaa puhumalla siitä, että Suomella on vaarallinen naapuri - Ruotsi.

Jakobson muistaakseni tarkoitti sitä, että Ruotsin vahva talouskasvu ja sen synnyttämä vetovoima ovat uhka Suomen menestykselle. Meidän tuli saada oma taloutemme kuntoon ja kuroa umpeen maiden välinen elintasokuilu.

Nytkin Ruotsi on meille vaarallinen naapuri Jakobsonin tarkoittamassa mielessä. Vuoden 2008 jälkeen Ruotsin talous on kasvanut 8 prosentilla ja Suomen supistunut 6 prosentilla.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä