Joonas Könttä KAIKKI YHDESSÄ KÖNTÄSSÄ.

Helsinki ei saa tyhjentää muuta Suomea

Tuoreen aluekehitysselvityksen mukaan Suomessa on 20:n vuoden päästä vain kolme kasvavaa kaupunkiseutua: Helsinki, Tampere ja Turku. Tämä ennuste on pelottava, eikä sen saa antaa toteutua.

Vaarana on, että viime kädessä Helsinki autioittaa Suomen. Viimeisen 10 vuoden aikana valtiovalta on suosinut pääkaupunkiseutua mm. koulutus-, tiede- ja liikennepolitiikassa.

Nykyinen kehityssuunta ei palvele edes helsinkiläisten etuja. Helsingin kuntapoliitikot ovat hätää kärsimässä joka kerta, kun Helsingin ennustetta väestönmuutoksesta korotetaan. Tämän jokainen helsinkiläinen on varmasti huomannut esimerkiksi nousevina asumisen kustannuksina.

Helsingin kuntapoliitikot eivät yksinkertaisesti pysty reagoimaan tarpeeksi nopeasti muuttuviin ennusteisiin. Keskittävän politiikan suunta onkin muutettava kohti hajauttavaa politiikkaa, jossa jokaisen alueen ihmisellä on väliä.

Kestävä ja alueellisesti tasapuolinen väestökehitys on tärkein alueiden elinvoiman turva. Maailman täydellisinkään sote-uudistus ei meitä pelasta, mikäli meillä ei ole tulevaisuudessa työtä tekeviä ja uutta luovia ihmisiä. Kaikkialla Suomessa - jokaisessa kunnassa.

Väestönkasvun vahvistaminen ja työperäisen maahanmuuton lisääminen ovatkin aluepolitiikan kannalta aivan ensiarvoisen tärkeitä tavoitteita tulevalla hallituskaudella.

Lapsiystävällinen perhepolitiikka ja naisten työmarkkina-asemaa parantava perhevapaauudistus ovat asia numero yksi, kun mietitään keinoja perheellistymisen tueksi. Nämä uudistukset vaativat kuitenkin aikaa ennen kuin niiden vaikutukset alkavat purra.

Jo lyhyellä aikavälillä voimme tehdä paljon keskittävän väestönkehityksen hillitsemiseksi.

Koulutus, tieto ja uudet innovaatiot luovat pohjan jokaisen alueen menestykselle. Ei ole sattumaa, että lähes kaikki yliopistokaupungit Suomessa tällä hetkellä ovat muuttovoittoisia. Suomeen ei saa syntyä yhtään “sokeaa pistettä”, joka olisi korkeakoulutuksen ulottumattomissa. Kehitys, jossa lähikouluja keskitetään suuryksiköihin tulee kääntää kohti hajauttavaa koulutuspolitiikkaa. Perusinfra, kuten tietoliikenneyhteydet ja tieverkko on saatava kuntoon.

Mikäli nykyhallituksen sote-malli kaatuu, on vaarassa syntyä suurkuntien pohjalta maakuntia suuremmat sote-alueet, jotka olisivat erityistä myrkkyä varsinkin seutukaupungeille. Näin ei saa käydä.

Seuraavan eduskunnan on hallituspohjasta riippumatta taattava koko Suomen tasainen kehittäminen, jossa kaikki maakuntakeskukset huomioidaan. Meillä ei ole varaa autioittaa Suomea.

Suomen tulevaisuus on turvassa vain, mikäli saamme koko maassa väestönkehityksen kestävään kasvuun ja turvaamme jokaisen alueen elinvoiman.

www.joonaskontta.fi

 




 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (35 kommenttia)

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Onko kenestäkään muusta hämmentävää se, että "kehityssuunta" on vain vahvistunut Kepun pääministerikautena? Gallupeista päätellen on.

Esimerkiksi maakuntamalli veisi päätöksenteon kauas ja monien pikkukuntien ulottumattomiin asiassa, joka vastaa noin puolta kuntien budjetista.

Käyttäjän joonaskontta kuva
Joonas Könttä

Maakuntamallin osalta olen eri mieltä. Päätöksenteko demokratisoituisi, kun nyt sairaanhoitopiireissä valtaa pitävät puolueiden piiritoimistoissa päätetyt (sairaanhoitopiirin) valtuutetut ja (sairaanhoitopiirin) hallituksen edustajat. Todellinen himmelien himmeli.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Päätöksenteko epädemokratisoituisi, kun pikkukuntien terveyskeskeskusten toiminnasta päätettäisiin maakuntavaltustoissa, joissa pikkukunnalla ei olisi välttämättä yhtään edustajaa. Keskuskaupungit ja niiden poliitikot, virkamiehet ja sote-johtajat dominoisivat. Nykyinen malli on vielä itsenäisten kuntien ja niiden yhteistyön malli, verratettuna ehdotettuun suurhimmeliin.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Keskusta on tosiaan ehkä suurin syyllinen Suomen keskittymiskehitykseen. Näin siksi, että sen ajatellaan puolustavan pienten paikkakuntien ja maan reuna-alueiden etua, mutta sen toimet ovat aivan päinvastaisia. Keksittävä politiikka on vahvistunut juuri keskustan pääministerikaudella.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

”Suomen tulevaisuus on turvassa vain, mikäli saamme koko maassa väestönkehityksen kestävään kasvuun ja turvaamme jokaisen alueen elinvoiman.”

Tässä logiikka pettää. Ei ole kestävää, jos väestö kasvaa kaikkialla.

Käyttäjän elina kuva
Elina Moustgaard

Tarkoitat varmaan taloudellista kestävyyttä, mutta kestävyys voidaan mitata myös henkisellä hyvinvoinnilla.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Tarkoitan ekologista kestävyyttä.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #8

Kaupunkeihin pakkautuminen, kaupunkialueiden laaheneminen ja sieltä pako kakkosasuntoihin landelle tai ulkomaanreissuille on sitten ekologisesti kestävämpää?

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #10
Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #11

Eikös tuo kuulu ihan yleistietoon.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #14

Ehkä sitykanien yleistietoon.
Kokemusperäisesti tiedän että landella on puhtaampi ilma ja elämäntapa yleensä luontoa arvostava siitä huolimatta että tuotanto valuu pk-seudulle. Meillä metsämme avohakataan Amos Rexin kustannuksien kattamiseen.

Niin vähän kuin pidänkin tästä kaupunki-maaseutu -vastakkainasettelusta. Ekologisesti ajatellen hyvin harvaanasuttua Suomea ei tarvitse sen enempää harvaanasunnuttaa poliittisin päätöksin.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #15

Suomi käy esimerkistä, miten pienelläkin väentiheydellä pystytään valtaamaan kaikki tila luonnolta.

Tiiviin asumisen hyödyistä on myös ihan tutkimusnäyttöäkin.

Silti olen sitä mieltä, että jos joku haluaa asua pitkospuiden päässä, asukoon kaikin mokomin, kunhan tekee sen omilla rahoillaan. Niille ei sympatiaa heru, jotka ensin muuttavat Nurmijärvelle ’ihanaan luonnon rauhaan’ ja sitten marmattavat kun koulutaksi ei tule ihan ulko-ovelle asti.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #17

"...valtaamaan kaikki tila luonnolta."

Suomi on niitä harvoja maita joka tuottaa luonnonvaroja enemmän kuin kuluttaa. Tämä olis hyvä muistaa joka kerta kun WWF, Greenpeace yms. innostuvat miten maailman ylikulutuspäivä meni ja montako maapalloa tarvitaan.

Ilman "pitkospuiden päässä asuvia" stadilaiset kuolisivat nälkään ja kylmään.

Moniko Stadissa asuu omilla rahoillaan?

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #18

Puupellot ja mökkitontit eivät ole luontoa.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #19
Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #20

Kummallinen kysymys. Mutta vastataan nyt kuitenkin: ei ole sekään.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #25

Se ei ole.
Ne pellot, metsät, järvet, meret ja saaret ovat. Se joissa osa meistä haluaa elää puhtaammin kuin toiset kanikopeissa, jos meille siihen vain annetaan mahdollisuus.

Kaupunkialueiden leviäminen on vastakkaista sille, mitä on luonto.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #30

Kumpi asumistapa estää kaupunkialueiden leviämistä paremmin, Punavuori vai Nurmijärvi?

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #33

Helsingin kasvu tuottaa sekä punavuoria että nurmijärviä.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Väestön kasvattaminen on tosiaan nykyisessä maailmantilanteessa tuomittavaa ajattelua. Tämä koskee muuten myös kaupunkeja. Helsingeillä, tampereilla ja jyväskylillä ei ole mitään etuoikeutta kasvattaa västöään samaan aikaan kun vaaditaan, että muualla ei kasvatettaisi. Niidenkin tulisi lopettaa kasvupolitiikkansa, betonin valaminen ja viimeisten metsiköidensä kaataminen. Se ei käy, että maailman jokainen oman kokoisensa kunta katsoo omaksi oikeudekseen kasvattaa väestöä jollain verukkeella.

Maaseudulla on paljon mummonmökkejä ja muita asutoja. Lisätilaa ei tarvitse vallata metsältä, ja omat porkkanat voi kasvatta pihassa markettiruljanssin sijaan.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Jos valtakunnassa on 5 miljoonaa ihmistä, on ympäristön ja talouden kannalta parempi, että valtaosa heistä asuu kaupungeissa. Mä en ymmärrä, miten tämä ’maalla on mukavaa’ -argumentointi liittyy asiaan.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #34

Vedät tuon kaupunkiargumentin yhtä lailla hatusta kuin maaseutuargumentin voi vetää. En ymmärrä, miten tuo "kaupungissa on mukavaa" -argumentointi liittyy asiaan :-). Suomessa on jo asunnot viidelle miljoonalle.

Käyttäjän juholeppanen kuva
Juho Leppanen

Hyvä kirjoitus ja hyvä että Joonas Könttä uskaltaa puolustaa maahanmuuttoa. Olen usein ajatellut, että moni maahanmuuttaja mielellään asettuisikin maaseudulle tai pienille paikkakunnille, vaikka nyt he keskittyvätkin pääkaupunkiseudulle. Moni maahanmuuttaja kun on itsekin kotoisin omien maidensa pieniltä paikkakunnilta, joten luulisi heidän viihtyvän paremmin lähtömaan oloja muistuttavassa ympäristössä.

Käyttäjän elina kuva
Elina Moustgaard

Kepu keskittyi jo Vanhasen ajoista profiloitumaan kaupunkipuolueeksi, Vihreät siirsivät kyläajattelun metropoleihin, muilla puolueilla ei mitään aluepolitiikkaa perinteisesti oikein ollutkaan.

Kyllä se kehitys on vääjäämättä menossa kolmen suuren kaupungin suurkaupungistumiseen, ohi muun Suomen aluepolitiikan. Kasvuvauhti pakottaa vastaamaan haasteisiin, eikä taloudelliset resurssit riitä pitämään maaseutukuntia elinvoimaisina.

Hyvän elämänlaadun trendi, maallemuutto, on eräs tulevaisuuden näkymistä johon on syytä valmistautua urbaanin pahoinvoinnin lisääntyessä. Luontoturismia, hoivakotitoimintaa ym. pienyrittämistä ja kylätoimintaa on jonkin verran olemassa, niitä kannattaisi kehittää, ettei käy kuin hoiva-alalle, suuret söivät pienet yrittäjät, joille toiminta oli myös elämäntapa, ei vain bisnes. Sama kehitys tapahtui pientilojen ja pienteurastamojen kadottua keskittämisen tieltä.

Käyttäjän joonaskontta kuva
Joonas Könttä

Mielestäni tarvitsemme maakuntakeskuksia, enkä hyväksy sitä, että valtiovalta päätöksillään vaikeuttaa Jyväskylän kasvua.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Kas, tulihan se arvattavissa oleva perusajatuskin sieltä. Jyväskylän mielestä kaikki pitää keskittää Jyväsylään, ja Helsingin mielestä Helsinkiin. Jokainen Suomen kunta yrittää kasvattaa kokoaan, eikä Jyväskylä ole tässä mikään poikkeus. Kaikki löytävät hyvät perustelut sille, miksi juuri heidän kokoluokkansa kaupunkeihin tulisi keskittää, ja pienemmistä ei niin väliä. Jokaisella maailman kaupungilla ja kunnalla sama hinku. Ehkä olisi jo aika katsoa asioita vähän ekologisemmin ja vähän vähemmän mahtavuuskilpailumielessä.

Käyttäjän Lauri-PekkaAlanko kuva
Lauri-Pekka Alanko

Keskustan kannattaisi käydä katsomassa Skånessa, miksi maaseutu voi siellä hyvin ja tuoda sieltä sitten ideoita Suomeen. Suurimmalle osale Suomea aika on jo mennyt ohitse, mutta tieryt rannikkoseudut voisivat olla elinvoimaisia.

Käyttäjän joonaskontta kuva
Joonas Könttä

Juuri näin ja varmasti myös muualla kuin rannikolla.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Helsinki on vain hetken tähti. Jossainvaiheessa ihmiset alkavat pakkaantumaan Euroopan suuriin kasvukeskuksiin ja tänne tulevat jäämään vain ne jotka eivät periaatteesta halua muuttaa tai maasta pois muuttamiseen ei ole varaa. Se on tämänhetkisen kehityksen suunta. Huomaa sen että Tampere polttelee itseäni Jyväskylää enemmän, mutta myös Brysselit ja Amsterdamit ovat mielessä.

Käyttäjän MikaVenlinen kuva
Mika Venäläinen

Tämä on totta. Maailma pienenee, eikä minun lasteni ikäisillä Helsinki ole enää "tavoite", vaan pikemminkin välivaihe siirryttäessä Berliiniin tai Bahamalle

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Eivät Helsinki, Turku tai Tampere tyhjennä maaseutua, maaseudun tyhjentää ihmiset, varsinkin nuoret, jotka haluavat palveluja joita maaseutu-kaupunkit ja kunnat eivät kykene tarjoamaan.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Palveluiden, ja sitä kautta asukkaiden, kaikkoaminen on poliittinen päätös eikä mikään luonnonlaki.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Näin on. Se lienee kuitenkin luonnonlaki, että pitkässä juoksussa isoimmat pelurit saavat kahmittua eniten valtaa ja rahaa, jos luonnonlakien annetaan jyllätä vapaasti.

Ihmiset eivät kai yleensä halua muuttaa kerrostalolähiöihin kaupunkeihin, mutta jos haluaa vallan eteisiin, yliopistoihin opiskelemaan, yksityisten firmojen pääköntoreihin, ja lopulta Brysseliin tai muualle maailmalle, parhaat polut tyypillisesti aukeavat, kun siirtyy keskuspaikkakunnalle, muiden kärkkyjien joukkoon. Yhteiskunta voisi olla onnellisempi, jos väki jakaantuisi paremmin niin, että kaikki seudut säilyisivät väkimäärältään elinvoimaisina.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Helsingin ja muiden kaupunkien kasvu tapahtuu maahanmuuttajien muuttaessa kaupunkeihin. 90 % muuttovoitosta on maahanmuuttajia.
http://mikkoahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236608-...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset