*

Joonas Könttä KAIKKI YHDESSÄ KÖNTÄSSÄ.

Mitä Brexit voisi tarkoittaa?

Iso-Britannian EU-äänestykseen on aikaa noin kuukausi. Galluppien perusteella tilanne on erittäin tiukka. Vedonlyöntitoimistojen perusteella Stayin-puoli olisi päihittämässä Brexit-puolen. Lähtevätkö hieman passiivisemmat EU:n kannattajat kuitenkaan liikkeelle vai voittaako äänekkäämmät vastustajat. Tulosta on mahdoton veikata.

On vielä epäselvää, mitä tapahtuisi jos britit äänestäisivät eron puolesta. Aloitettaisiinko silloin uudet neuvottelut vai lähtisikö Britannia todella EU:sta. Käytäntöä tällaisen tilanteen varalle ei ole luotu. Spekuloin silti alla muutamia skenaarioita, mutta korostan kyseessä olevan vain valistuneita arvioitani.

Miten kävisi Yhdistyneen Kuningaskunnan? Skotit ovat olleet vahvoja EU:n kannattajia ja eron toteutuessa Skotlannin itsenäisyydestä äänestettäisiin todennäköisesti uudelleen. Mikäli Skotlanti itsenäistyisi, olisi Yhdistynyt Kuningaskunta muisto vain. Pohjois-Irlannin sopimuksen Yhdistyneen Kuningaskunnan kanssa voisi katsoa vaativan vähintään uusia neuvotteluja. EU-kansanäänestys voi siis hajottaa brittiläisen imperiumin viimeisetkin rippeet.

Suomen kannalta Iso-Britannian ero EU:sta olisi ongelmallista. Siinä missä Ranska ja Saksa ovat äänekkäimmin kannattaneet alati syvenevää integraatiota, on Iso-Britannia pysynyt ”järjen äänenä” ja usein edesauttanut myös pienemmille maille sopivien ratkaisujen syntymistä. Euroopan yhdentyminen on järkevää, kun se tehdään harkituin askelin. Brexitin realisoituessa Suomi menettäisi tärkeän EU-liittolaisen.

EU-parlamentissa edessä voisi olla ECR-ryhmän hajoaminen, johon Suomesta perussuomalaiset kuuluvat. Ilman brittikonservatiiveja ECR ei täytä parlamentin ryhmille asettamia vaatimuksia. Tämä on toki spekulaatiota, mutta todennäköisesti brittimepit lähtisivät parlamentista EU-parlamentin puolivälin tarkastelussa ja loppukauden parlamentti olisi 675-jäseninen. Samalla myös Iso-Britannian komissaari Jonathan Hill saisi lähteä. Vuoden 2019 eurovaaleissa Suomen meppimäärä voisi kasvaa, kun Iso-Britannian 76-meppipaikkaa menisivät uusjakoon.

Entä mitä ovia Brexit voisi avata muualla Euroopassa? Jo nyt on nähtävissä, että Ranskassa Marine Le Pen on erinomaisissa asemissa seuraavissa presidentinvaaleissa. Tämä tosiasia ei toki muutu, äänestivät britit sitten eron tai pysymisen puolesta. Sen sijaan presidenttinä Le Pen todennäköisesti vaatii Ranskalle parempia EU-etuja, jäi Iso-Britannia EU:hun tai ei.

Brexitin voisi olettaa lisäävän kansan EU-vastaisuutta etenkin Hollannissa ja Tanskassa. Aiemmin tänä vuonna hollantilaiset äänestivät kumoon assosiaatiosopimuksen Ukrainan kanssa. Kyse oli ennemminkin mielenilmauksesta EU:ta vastaan. Viime vuonna tanskalaiset äänestivät Tanskan EU-sopimuksen erioikeuksien säilyttämisen puolesta. Tämä oli kova taka-isku tanskalaisille EU:n kannattajille, kuten muun muassa useille hallituksen ministereille. Tanskassa EU-kriitikko Morten Messerschmidt on erittäin suosittu. Aiemmin veronmaksajien rahojen tuhlausta vastustanut meppi on nyt itse EU-varojen väärinkäytöstä epäiltynä, mutta häntä eivät syytökset tunnu hetkauttavan.

Onko unionilla siis tulevaisuutta? Kyllä ja ei. Kävi brexitissä miten hyvänsä, EU-päättäjien on vihdoin ymmärrettävä pysähtyä kuuntelemaan paremmin kansalaisia. EU ei voi kehittyä vain eliitin toiveiden tahtomana, vaan myös kansan toiveita on kuunneltava. EU:n tunnuslause ”moninaisuudessaan yhtenäinen” on vain korupuhetta, mikäli syötämme yhden totuuden mallia kaikille emmekä ymmärrä Euroopan yhdentymisen edetessä kuunnella ja kunnioittaa erilaisia kulttuurejamme. Vahva EU on Euroopan etu, mutta pakottamalla ja käskemällä EU on tuhon tiellä. Sitä en EU:n kannattajana voi toivoa.

www.joonaskontta.fi

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Vahva EU on Euroopan etu, mutta pakottamalla ja käskemällä EU on tuhon tiellä. Sitä en EU:n kannattajana voi toivoa."

Toisaalta, jos liikaa kuunnellaan kansalaisten häilyvää tahtotilaa, mikä perustuu häilyviin mielialoihin, mihin puolestaan vaikuttavat erilaiset poliittiset tapahtumat, joiden yhteys itse integraatioon on epäolellinen, siitä kärsii EU:n järjestelmällinen kehittäminen.

Jos EU:sta halutaan parempi, mikä on aivan hyvä että halutaan, se merkitsee tavoitteen asettamista ja määrätietoista toimintaa sen saavuttamiseksi. Ei siitä mitään tule jos tavoitetta muutetaan jatkuvasti, jos maali liikkuu. Kaikki pitää aina vähän väliä aloittaa alusta.
------------

Juuri tämä demokratian elementti ja demokratian vaade on EU:n kehittymiselle haastavaa, se on hidaste ja se on este. Mutta kai sitä on näissä oloissa vain yritettävä rämpiä eteenpäin.
-------------

Brexit ei välttämättä haittaa EU:n kehitystä, se voisi jopa yhtenäistää ja parantaa päätöksentekoa kun yksi soraääni on pois.

Englannista todennäköisesti tulee EU:n äänetön yhtiömies, eli äänetön kaveri joka vain peesaa EU:n kupeessa, hyväksyen kaikki mitä EU:ssa päätetään, jotta sen kaupankäynnille EU:hun ei tulisi turhia esteitä.

EU:ssa on jo ennestään kaksi äänetöntä yhtiömiestä, Sveitsi ja Norja.

Käyttäjän joonaskontta kuva
Joonas Könttä

Hei,

näin voi ehdottomasti olla ja tuo arviosi mahdollisen Brexitin vaikutuksesta voi toki myös yhtenäistää EU:ta.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Brexit tai ei, EU hajoaa omaan mahdottomuuteensa.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

> Siinä missä Ranska ja Saksa ovat äänekkäimmin kannattaneet alati syvenevää integraatiota, on Iso-Britannia pysynyt ”järjen äänenä” ja usein edesauttanut myös pienemmille maille sopivien ratkaisujen syntymistä. Euroopan yhdentyminen on järkevää, kun se tehdään harkituin askelin.

Sanot ensin, että "syvenevä integraatio" ei ole "järjen ääntä", mutta siitten, että "yhdentyminen on järkevää, kun se tehdään harkituin askelin". Pitääkö tuo tulkita niin, että haluat EU:sta harkitusti muodostetun liittovaltion? Minusta syvenevän integraation / liittovaltioistumisen vastakohta voisi paremminkin olla sellainen EU, joka valvoisi yhteismarkkinoiden toimivuutta, mutta ei pyrkisi laajentamaan valtaansa uusille alueille.

> Vahva EU on Euroopan etu, mutta pakottamalla ja käskemällä EU on tuhon tiellä. Sitä en EU:n kannattajana voi toivoa.

Tämäkin kuulostaa ristiriitaiselta- Termi "vahva EU" on tarkoittanut käytännössä nimenomaan vallan keskittämistä / liittovaltioitumista. Siis juuri tuota yhtä kanavaa pitkin tulevaa pakottamista ja käskemistä, jota pidit huonona asiana.

Määrittelisin tuon vahvuuden käsitteen mielelläni uudelleen. Vahvuus voi olla joko keskushallinnon vahvuutta / vahvaa EU:n komentovaltaa, tai sitten vahvuutta yhteistyön kautta, ilman että joku keskitetty yksikkö kertoo kaikille, miten niiden pitää, ja miten ne eivät saa menetellä. Historiallisesti Euroopan vahvuus on ollut nimenomaan vaihtoehtojen runsaudessa, erilaisten suuntausten kirjossa, ja tähän rikkauteen nojaavassa jatkuvassa kehittymisessä. SIksi Eurooppa on vuosisatoja menestynyt sekä kaupassa että kulttuurissa. Yhden keisarin (tai parlamentin) politiikka olisi Euroopalle vierasta. Ei siis välttämättä "vahvaa EU:ta" vaan mahdollisesti "vahvoja yksilöllisiä jäsenvaltioita"

Mitä Brexit voisi sitten tarkoittaa? Se tarkoittaisi ehkä Euroopan kovimman EU-ytimen ympärillä olevan kakkoskehän vahvistumista. Maat jotka haluavat säilyttää osan itsenäisyydestään voisivat löytää toisensa uudelleen (Iso-Britannia, Norja, Sveitsi ja muut kiinnostuneet). Vähän kuin EFTA:n uudelleen syntyminen ("free trade" mutta ei "union"). On mahdollista että muitakin EU-maita siirtyisi noille vapaamman kehityksen raiteille. Sekin on mahdollista, että EU vähentäisi liittovaltioitumistaan, ja lopettaisi jatkuvat integraatiota syventävät toimenpiteet, pitääkseen mahdollisimman monet jäsnemaat edelleen ytimessä mukana. Voi olla että muodostuisi laaja kirjo erilaisia sopimuksia (ilman euroa, ilman EU-lainsäädäntöä, uusia tai palaavia jäsenmaita mukaan muita löysemmin säännöin).

Suomen kannalta Brexit tarkoittaisi sitä, että jatkuvan integraation syventämisen sijaan pitäisi antaa keskustelussa aavistus tilaa myös sellaisille kaavailuille, jotka eivät tähtää jatkuvaan "EU:n vahvistamiseen" (sen ydintä / keskusjohtoa tarkoittavassa mielessä).

Käyttäjän joonaskontta kuva
Joonas Könttä

Hieman tarkennan. 1) Yhdentyminen on järkevää mm. sisämarkkinoiden ja digitalisaation kaltaisten, yhteisiä toimia vaativien asioiden kanssa. Olen EU-parlamentissa huomannut, että EU:n yhdentyminen tarkoittaa toisille toista ja toisille päinvastaista. 2) "Vahva EU" voi tulkitsijan mukaan tarkoittaa useampaakin. Minulle vahva EU on pysymistä nykyisen perussopimuksen sisällyttämissä asioissa, mutta ei lisääntyvää valtaa. Eli mm. sisämarkkinat ja kauppapolitiikka sisältyvät EU:n vahvuuksiin, mutta mm. sosiaalipolitiikka ei kuulu eikä tulisikaan kuulua. Pysytään yhtenäisinä ja vahvoina nykyisen mandaatin puitteissa, muttei laajennuta esim. velkaunioniksi.

Viimeiset kaksi kappalettasi hyvää pohdintaa. Näinkin voi käydä.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

1) Asiat voi jakaa myös niin, että yhteiset asiat ovat joko niitä, jotka alunperin olivat yhteisiä, tai sitten kyse on jatkuvasta uusien asioiden yhteiseksi ottamisen ketjusta. Esimerkkejä EU:n ja euroalueen uusista aluevaltauksista on runsaasti. Luopumisia jostain ei ehkä ensimmäistäkään.

2) Viittaat "pysymiseen nykyisen perussopimuksen sisällyttämiissä asioissa", mutta käyttämääsi termiä "vahva EU" käytetään mielestäni pääsääntöisesti viittaamaan EU:n vallan vahvistamiseen. Kommentoin näitä kohtia kirjoituksessasi oikesataan siksi, että kirjoituksesti näytti niin normaalilta poliitikon kirjoitukselta, jossa puolustetaan kaikkea hyvää, mutta käytännössä kumarretaan aina sisäpiirien halulle vahvistaa sisäpiirien valtaa ("vahva EU", "seuraava aste integraatiossa" jne.). Hyviä toiveita siis, mutta käytäntö lipsuu koko ajan aivan päinvastaiseen suuntaan.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Olen EU-parlamentissa huomannut, että EU:n yhdentyminen tarkoittaa toisille toista ja toisille päinvastaista"

Ei tuosta voi olla kahta mielipidettä ja liittovaltiokehitys on tuotu esille komission taholta niin selkeästi ettei sitä voi väärin ymmärtää kuin tahallisesti vääristellen. Kansallisvaltiot on tarkoitus integroida Euroopan liittovaltioksi. Se ettei tämä näytä onnistuvan ei tarkoita ettei siihen edelleen pyritä, kyse on vain kuinka paljon valtioiden itsemääräämisoikeutta pystytään hävittämään.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Se ettei tämä näytä onnistuvan ei tarkoita ettei siihen edelleen pyritä, kyse on vain kuinka paljon valtioiden itsemääräämisoikeutta pystytään hävittämään."

Mitä ihmeen valtioita?
Mitä ne on?
Mihin niitä tarvitaan?

Mitä ne valtiot muka määräilee?
Itse itseäänkö?

No määräilköön vain valtiot itse itseään.

Minä en ainakaan tarvitse mitään valtiota minua määräilemään.

Käyttäjän mattivtvirtanen kuva
Matti Virtanen

Aika rankka.
Vissiin et ole sotilasvalalla käynyt?

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #12

Valitettavaa on ettei sotilasvalaa vannoville anneta vaihtoehtoja,
on vain vanottava vala valtiolle, halusipa sitä tai ei.

Se on vähän sama tämän uskonnonkin kanssa.
Pappi antaa kasteen sellaisessa vaiheessa
jolloin ymmärrys vielä kokonaan puuttuu.

Silloin kun minä sotilasvalani vannoin,
ei EU:ta ollut olemassakaan,
niin ettei vaihtoehtoja ollut siinäkään mielessä.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Minä en ainakaan tarvitse mitään valtiota minua määräilemään."

Vaan kaipaat Euroopan liittovaltion vaaleilla valitsematonta komissiota sinua määräilemään. Taidat jäädä vähemmistöön Suomessa ja muussa Euroopassa.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Vaan kaipaat Euroopan liittovaltion vaaleilla valitsematonta komissiota sinua määräilemään."

Pitää olla joku elin joka määrää kaikkia, paitsi minua niin myös muita Eurooppalaisia.
Ei ole hyvä jos kaikilla ihmisillä on omat lakinsa ja omat systeeminsä.

"Taidat jäädä vähemmistöön Suomessa ja muussa Euroopassa."

Se olisi vahinko, paitsi minulle, myös sinulle, Suomelle ja muulle Euroopalle.

Käyttäjän timonenonen kuva
Timo Nenonen

Brexit on pelkästään hyvä ja positiivinen asia briteille. He pääsevät eroon Eu:n direktiivityranniasta ja muusta määräilystä. Eli itsenäistyvät normaaliksi valtioksi. Heillä on oma valuutta, joka on jokaisen itsenäisen valtion tunnusmerkki.Eivätkä britit todellakaan tykkää Unionista, joka osoittaa normibrittien kykyä ajatteluun, ei perässähiihtelyyn ja Eu:n nuolemiseen.

Hyvin joutaa tämä Eu/eurokokeilu jo romukoppaan ja kaikki valtiot erilleen omien kansallisten valuuttojensa kera.

Toimituksen poiminnat