Joonas Könttä KAIKKI YHDESSÄ KÖNTÄSSÄ.

Tuulivoimaa, mutta maltilla

Korkein hallinto-oikeus vahvistaa aikanaan Keski-Suomen uuden maakuntakaavan. Maakuntaan tullee 60-110 tuulivoimalalupaa, sekä turvetuotantolupia noin 5000-7000 hehtaarille. Metsän osuus Keski-Suomessa on maamme huippua ja puun kestävän käytön uskotaan tulevaisuudessa yltävän Suomessa noin 100 miljoonaan kiintokuutiometriin vuodessa.

Suomen energiaomavaraisuus nousee parhaiten, kun edellytämme maahamme monipuolista ja teknologialtaan uudistuvaa palettia energiantuotannossa. Tässä tuulivoimalla on paikkansa, mutta kovin ison kakun ratkaisijaksi siitä ei ole. Se vaatii tuuliset olosuhteet, joita meillä ei ole kovin kattavasti. Lisäksi laitteiston rakentamiseen tarvitaan kalliita materiaaleja, joiden valmistamiseen on kulunut paljon energiaa.

Harmillisen usein pakkaskeleillä energiakulutuksen ollessa suurimmillaan tuulimyllyn siivet seisovat ja sähköä on tehtävä jollakin muulla tavalla. Tuulivoima tarvitsee siis välttämättömän säätövoiman jostakin muusta energiantuotantomuodosta.

Halu tuulivoiman lisäämiseen on ollut merkittävää, osaksi tämän energiamuodon saamista hyvistä tukimuodoista johtuen. Kuitenkin asiaan liittyy epäkohtia. Maisemakuvassa mittava tuulipuisto muuttaa kokonaisuutta eikä aina parempaan suuntaan.

Tuulivoimaloita rakennettaessa kartoitetaan paikan soveltuvuus. Moottoriteiden varsiin tai muualle ihmisen jo muuttamaan maisemaan rakennelmat sopivat, mutta perinnemaisemat tai aukeat järvimaisemat eivät kaunistu myllymeren ympäröimänä. Ikävämpiä esimerkkejä on mm. Luhangassa, jonne rakennettiin Keski-Suomen kuusi ensimmäistä tuulivoimalaa. Hankkeessa on ollut monia ongelmia ja sijoituspaikka keskellä kaunista luontoa on kyseenalaistettavissa. Sopii kysyä, onko paikallisten ihmisten mielipide huomioitu riittävästi sijoituspaikkaa valittaessa. Sosiaali- ja terveysministeriön suositusta kahden kilometrin suojaetäisyydestä pysyviin ja vapaa-ajan asuntoihin on jatkossa syytä huomioida paremmin. Tuulivoiman osuutta on syytä lisätä, mutta harkiten.

Keski-Suomen tulevaisuuden mahdollisuudet pohjautuvat osaamiseemme ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön. MetsäGroupin suunnitelmat Äänekoskelle kertovat vahvasta uskosta suomalaiseen osaamiseen ja uudistumiskykyyn. Biotalous on tulevaisuutta. Tähän tarvitaan keskisuomalaisia puu- ja turvevaroja. Niiden käytön vaikutukset on ennakoitava ja hankkeet toteutettava vastuullisesti ja ympäristöä kunnioittaen. Näiden luonnonvarojen järkevä hyödyntäminen luo työpaikkoja koko tuotantoketjulle, paljon enemmän kuin tuulivoima. Myös jätehuollon resurssien ja maalämmön hyödyntämisen osalta meillä on vielä kehitettävää.

Maakuntakaava antaa joka tapauksessa hyvät eväät energiahuollon kehittämiselle. On kuitenkin huomioitava kokonaisvaltaisesti maakunnan ja keskisuomalaisten kokonaisetu ja tarpeet. Ihmisten, luonnon ja talouden yhteensovittamisen parhaalla mahdollisella tavalla ei ole aina helppoa, mutta se on välttämätöntä ihmiskunnan tulevaisuuden vuoksi.

www.joonaskontta.fi

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Tapani Lahnakoski

Maltista ei ole tietoakaan, kun pekkarinen avasi rahahanat, joista virtaa nyt sukuunkin tuulen tuomaa tai pikemminkin syöttötariffin tuomaa.

Tuulivoimayhdistyksen tavoitteet ovat karmaisevat. http://www.tuulivoimayhdistys.fi/tuulivoimalaitokset

Minkä ihmeen takia Suomeen pitäisi pystyttää yhtään myllyä?

Käyttäjän joonaskontta kuva
Joonas Könttä

Niin kuten tuossa kirjoituksessa mainitsenkin, tuulivoimalla on kyllä oma paikkansa, mutta ratkaisijaksi siitä ei Suomessa ole. Tuulienergia on kallista ja meillä on parempiakin tapoja lisätä energiaomavaraisuutta. Tarvitaan mahdollisimman laaja paketti erilaisia energiamuotoja.

Tapani Lahnakoski

Myylyistä ei ole mitään muuta kuin monenlaista haittaa. Moottoriteiden varsille niiden rakentaminen on kielletty etenkin niiden välkkeen takia, mutta niistä saattaa myös lennellä jäätä tai palasia, mitkä eivät ole kovinkaan toivottavia moottoritieliikenteeseen.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Jaa kyllä noita myllyjä ainakin kuusi näyttäisi olevan täällä Luhangassa. Ei tarvitse edes paikan päälle tulla katsomaan, koska ne näkyvät myös ainakin Joutsaan, Jyväskylään (Korpilahti), Sysmään, Hartolaan, Jämsään, Kuhmoisiin ja mahdollisesti Leivonmäelle. Päijänteen itäpuoli on tosin sen verran mäkistä, että välttämättä eivät näy edes puolen kilometrin päästä, mutta aina välillä valosirkus ponnahtaa esiin varsin yllättävissäkin paikoissa.
Käytännössä on aika vaikea piilottaa tuollaista rakennelma; vähän sama kuin laittaisi stadionin tornin Näsinneulan päälle, pyörittäisi sitä strobovalojen rytmittämänä maston nokassa ja toivoisi, ettei kukaan huomaa.

Käyttäjän joonaskontta kuva
Joonas Könttä

Korjasin tekstiin kuusi, oma ajatusvirhe.

Käyttäjän joonaskontta kuva
Joonas Könttä

Oikeassa olet Seppo tuon säätövoiman suhteen. Sitä tuulivoima tarvitsee ja siksi sen osuus ei myöskään käytännössä voi nousta liian suureksi.

Tapani Lahnakoski

Miksi sitä sitten pitää rakentaa ollenkaan, kun ei tule omillaan toimeen?

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama Vastaus kommenttiin #9

Ainoa perustelu lienee olisi, että sillä voidaan korvata osa tarvittavasta sähköstä silloin, jos tuulee.

Tällöin tietysti korvattavan sähkön pitäisi olla fossiilisilla tuotettua, jotta korvaaminen co2-mielessä edes teoriassa voisi kannattaa.

Toinen vaihtoehto olisi, että tuulella tuotettu sähkö olisi niin halpaa, että sillä saavutettaisiin kustannussäästöjä (säästettäisiin fossiilisia käyttävän voimalan polttoainetta). Koska näin ei selvästikään ole, on pääteltävä, että myllyjä rakennetaan jostain muusta syystä ja tämä syy ei suoraan liity sähköntuotantoon.

Jos energiantuotannon ympäristövaikutuksilla olisi väliä, maksettaisiin jokaisesta säästetystä megawattitunnista vähintään saman verran tukea kuin nyt maksetaan tuulivoimalla tuotetusta. Nyt toimitaan toisin päin: jos yrität säästää sähköä, keskimääräinen kWh-hintasi nousee jatkuvasti, koska kiinteiden kustannusten osuus kasvaa. Tämä johtuu tietysti siitä, ettei kukaan oikeasti halua luopua miljardibusineksesta kannustamalla teollisuutta tai yksityishenkilöitä säästämään sähköä. Kaikkein vähiten tätä haluaa valtio, jonka kassavirta riippuu suoraan kulutetun sähkön määrästä.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Tuulivoimasta on tullut jonkinlainen symboli ilmastonmuutoksen vastustamiselle. Poliittisella tasolla on ymmärretty (väärin ymmärretty)ja luultu, että se maa, joka rakentaa eniten tuulivoimaa, on paras maa ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.

Asia ei ole kuitenkaan teknisesti eikä taloudellisesti ollenkaan näin, mutta kun se on kerran poliittisella tasolla näin lanseerattu, niin sitä ei saa enää näköjään epäillä.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Jussi Linjama: "Tällöin tietysti korvattavan sähkön pitäisi olla fossiilisilla tuotettua, jotta korvaaminen co2-mielessä edes teoriassa voisi kannattaa".

Näinhän nimenomaan ei ole, vaan tuulivoima syrjäyttää toimiessaan CO2-vapaata vesivoimaa eikä CO2-säästöjä synny grammaakaan.

Jos tuulivoima ei tuo CO2-säästöjä ja on 2-3 kertaa kalliimpi kuin kilpailevat energiamuodot, niin täytyy olla aika tyhmä käyttäjä, joka sitä tilaa.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Miten olisi biokaasut?

Saksa tuotti vuonna 2014 yhteensä 48,6 TWh sähköä biomassalla eli sian paskalla. Se on 6 TWh eli yhden ydinvoimalan tuottaman energiamäärän enemmän kuin mitä saatiin aikaan tuulivoimalla, joka oli 42,6 TWh.

Tuulivoiman asennettu teho oli vuoden 2014 lopussa 35,68 GW ja biomassan vain 8,15 GW.

Erot ovat huimat biomassan eduksi. Kustannuksista ja tukien määristä minulla ei ole tietoa.

Kun tuulivoiman tukipakettia ja risupakettia sovittiin, jäivät biomassat vähemmälle tuelle ja ministeri Pekkarinen totesi, että ei siitä mitään tule, että joka navetan nurkalla on CHP-kattila.

Toimituksen poiminnat